Visionist on 15 vuotta nuori

Yritykseni Viestintätoimisto Visionist täytti eilen 15 vuotta. Silti elän jokaista päivää startupina – hyvässä ja pahassa. Hyvässä siinä mielessä, että edelleen odotan jokaista työpäivää yhtä innokkaasti kuin viimeiset 15 vuotta olen joka päivä odottanut. Firma on edelleen nuori ja notkea tekemään ihan mitä tahansa mikä tuntuu kiinnostavalta! Pahassa siinä mielessä, että pieni kahden miehen yritys on haavoittuvainen asiakkaiden muutosten edessä, joten valppaana pitää olla joka ikinen päivä.

vinovisionist4002

Kirjoitin viisi vuotta sitten 10-vuotispäivän kunniaksi viihteen kuluttamisesta näin:
”Fyysiset mediat ja ”omistamisen riesa” ovat hiljalleen häviämässä ja tilalle on tulossa tarvepohjainen viihteen kuluttaminen. Olipa sitten kyseessä musiikki, elokuvat, pelit, kirjat tai lehdet, niin ne kaikki suuntaavat digitaalisessa muodossa voimakkaasti nettiin ja vieläpä tilausmuodossa erillisen ostamisen sijaan.”

Näin on todellakin käynyt, mutta muutosprosessi on kaikkea muuta kuin valmis. Viisi vuotta sitten ei ainakaan Suomessa ollut vielä Netflixin kaltaisia leffapalveluja, pelikonsolien pelikaupat olivat vielä alkutekijöissään ja musiikkia taisi tilausmuodossa tarjota vain Spotify. Kirjojen myynti e-kirjoina oli lähinnä vitsi. Mikä on viidessä vuodessa muuttunut? Tavallaan aivan kaikki, mutta toisaalta elämme edelleen murroksessa eikä digimaailma ole vieläkään valmis. Valmistuukohan se koskaan?

Viidessä vuodessa myös media on kokenut melkoisia muutoksia. Ehkei oikeasti niin mullistavia kuin kaikkialla puhutaan, mutta kuitenkin raju rakennemuutos on käynnissä eikä se vaikuta loppuvan. Sosiaalinen media on arkipäiväistynyt ja sen eri kanavat elävät koko ajan. Onneksi siinä muutoksessa olemme pysyneet hyvin mukana ja sosiaalinen media on myös Visionistin jatkuvaa arkipäivää.

Visionist on viidessä vuodessa muuttunut tavallaan aika paljon. Hitusen vajaa viisi vuotta sitten palkkasin ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan työntekijän, Jerry Kurusen, jonka alkuperäinen titteli oli peliguru. Se oli myös Visionistille jonkinlainen strateginen käännös pelimaailmaan ja se selkeästi kannatti tehdä. Sen jälkeen olemme hoitaneet mm. Suomen pelialan etujärjestö FIGMAn käytännön asioita lähes viiden vuoden ajan ja Ubisoftin tärkeimpien pelijulkaisujen viestintää viimeiset neljä vuotta. Suunta on siis kääntynyt juuri haluamaani eli pelimaailman ja laajemmin digiviihteen suuntaan.

Suomella ei mene tällä hetkellä kovin lujaa ja siksi moni suuntaa katseensa ulkomaille. Näin tekee myös moni startup-yrittäjä. Ikuisena startupina niin tekee myös Visionist. Runsas kolme vuotta sitten hyvä ystäväni Juuso Vermasheinä heitti pallon, johon en voinut olla tarttumatta. Juuso kehitti silloin musiikkialan startup-yritystä ja samalla hän loi yhtiökumppaneineen Finnish Music Startups -yhteisön. Kun Juuson yritys lähti musiikkialalta eri suuntaan, Visionist sai perinnöksi kiinnostavan yhteisön. Uudistimme sen yhteistyö- ja viestintäkollektiiviksi, joka toimii yhä omana startup-maailman innoittajanani. Musiikki- ja pelimaailman startupeista on tullut sydäntäni lähellä oleva asia, joten niihin on tarkoitus satsata jatkossa entistä enemmän.

Mikä sitten ei ole viidessä vuodessa muuttunut? Ihmissuhteet, kumppanuudet ja tarinat ovat edelleen viestintätoimiston arjen tärkeimmässä roolissa. Ilman hienoja ihmisiä ja tarinankerrontaa ei olisi viestintätoimistoa tai ainakin itselleni sellainen tuntuisi kovin turhalta. Tuote ilman tarinaa ja tarina ilman ihmisiä on tylsää eikä sovi ainakaan Visionistin kerrottavaksi. Onko sinulla tarina, jonka haluaisit maailman kuulevan?

Helsingissä 4.1.2016
Jiri Koivuniemi

P.S. Mitäkö tulee tapahtumaan seuraavan viiden vuoden aikana? Ainakin vähemmän kuin nyt kuvittelemme, mutta toisaalta monesta jo aiemmin kuvittelemastamme asiasta tulee arkipäivää. Itse olen havaitsevani kaksi digitrendiä ylitse muiden: (entistä nopeamman) kansainvälistymisen ja ulkoasun korostumisen.

Kansainvälistyminen näkyy kaupankäynnin ja viestinnän monipuolistumisena sekä tehostumisena, mutta myös paikallisen kulttuurin heikentymisenä länsimaisen tasapäistymisen tieltä. Ulkoasun korostuminen näkyy puolestaan visuaalisuuden ja erityisesti videon lisääntymisenä (4K, VR, GoPro, YouTube, selfiet, sosiaalinen suoratoisto, jne.). Tämä kuitenkin usein kostautuu tarinankerronnan heikkoutena.

Kaikessa uudessa on tietysti hyvät ja huonot puolensa. Toivottavasti olemme jatkossakin riittävän nopeita poimimaan itsellemme parhaat hedelmät ja sopivan viisaita jättämään mädät muille.