MIELIPIDE: Sähkökirjoista uutta bisnestä moneen kanavaan

Sähkökirjat tulevat Suomen markkinoille isosti tänä syksynä. Suomi on pienenä kielialueena vähän jälkijunassa tässä kehityksessä, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että ratkaisevat ensiaskeleet on otettu. Sähkökirjojen markkinat ovat suunnilleen samassa pisteessä kuin mp3-soitinten olivat 7-8 vuotta sitten: järkeviä laitteita alkaa ilmaantua markkinoille, ensimmäiset merkittävät suomalaiset kauppapaikat alkavat avautua, kilpailevat formaatit koettavat saada oman jalansijansa ja tekijänoikeuksien omistajat valmistautuvat digiaikaan.

elonex621ebhand

Merkittävästi mp3-soittimista poikkeavaa sähkökirjoissa on kuitenkin se, että sisällön saanti määrittää täysin koko alan kehityksen tahdin. Mp3-soittimiin sai siirrettyä aiemmin omistamansa musiikin cd-levyiltä kopioimalla, mutta kirjahyllyissä pölyttyviä kirjoja ei millään saa siirrettyä lukulaitteisiin. Toisaalta kirja-ala ei ole samalla tavalla piratismin raiskaama kuin musiikkiala on ainakin väittänyt olevansa jo vuosikausia. Koko sähkökirjabisnes siis odottaa henkeään pidätellen miten nopeasti ja laajasti kauppapaikat saavat valikoimiinsa riittävästi sisältöä. Tämä on puolestaan kiinni siitä miten tekijänoikeuksien omistajat eli kustantamot saavat ryhdistäydyttyä ja siirtyvät tosissaan digiaikaan.

Suomessa isoista kirjakaupoista ensimmäisenä kauppapaikkansa sai auki Akateeminen Kirjakauppa. Palvelu toimii yleisesti ottaen hyvin ja on tärkeää saada iso peluri mukaan kehittyville digimarkkinoille. Kotimaista valikoimaa olisi kuitenkin nopeasti saatava lisää. Akateemisella Kirjakaupalla ei esimerkiksi ole digimyynnissä ainoatakaan viime vuoden 20 myydyimmästä kotimaisesta kaunokirjasta. Ne ovat kuitenkin merkittävä osa kirjamyyntiä (670 000 kpl) ja toimivat kuluttajille tietynlaisena signaalina tuotevalikoiman laadusta.

Mitä tulee lukulaitteisiin, niin myös ne kehittyvät kovaa vauhtia. Aikaisemmin mustavalkoinen eInk-näyttö tuntui olevan pakollinen ominaisuus, jotta laitetta voi ylipäätään sähkökirjaksi kutsua. LCD-tekniikan kehittyminen ja käyttäjien monipuolisuuden kaipuu ovat kuitenkin muuttaneet tilanteen. Himolukijat haluavat edelleen eInk-näytön, koska se vastaa lukukokemuksena eniten perinteistä paperia, mutta lyhyempiä aikoja kerrallaan lukevat arvostavat yhä enemmän myös lukulaitteiden muita mediaominaisuuksia, kuten esimerkiksi valokuvien ja videoiden katselumahdollisuutta. Jako tulee olemaan jatkossa selvä: mustavalkoinen eInk-näyttö kirkkaassa valossa lukeville himolukijoille ja LCD-värinäyttö kaikille muille.

Paljon esillä olevat tabletti-pc:t ovat tulossa sähkökirjojen apajille jo ennen kuin markkinat ovat kunnolla edes alkaneet. Apple on mainostanut iPadiaan myös sähkökirjana ja tulossa olevat Android-pohjaiset tablettilaitteet toimivat useimmiten myös sähkökirjoina. Ero sähkökirjan ja tablettilaitteen välillä on kuitenkin selkeä. Kun tablettilaite pyrkii olemaan käyttäjälleen liikkuva ja monipuolinen PC:n korvaaja, niin sähkökirja on tarkoitettu vain kirjan (ja ehkä mediasoittimen) korvaajaksi. Näin sähkökirja on laitteena kevyempi, helppokäyttöisempi, edullisempi ja kaikin puolin luotettavampi.

Sähkökirjojen lukulaitteita tullaan jatkossa näkemään monissa eri jälleenmyyntikanavissa. Luonnollisia myyntikanavia ovat tietysti perinteisiä kirjoja myyvät jälleenmyyjät, mutta yhtä helppoa lukulaitteita on myydä myös siellä mistä kuluttajat ostavat muunkin kulutuselektroniikkansa. Matti ja Maija Meikäläiset ovat kuitenkin eniten kiinnostuneita saatavuudesta, palvelusta ja hinnasta. Ja tämä kaikkihan on vasta alkukäynnistystä – todellinen massamyynti alkaa, kun kaikki Suomen tärkeimmät kirjakauppiaat ovat saaneet kauppapaikkansa auki ja valikoiman kohdalleen…

Lisää yleistietoa sähkökirjoista löytyy osoitteesta www.facebook.com/ekirja.

Tämän artikkelin kirjoittaja on Visionistin perustanut ja yli 20 vuotta kulutuselektroniikan parissa työskennellyt Jiri Koivuniemi.